Tulihan se päivä sitten viimein, kun me päästään nauttimaan Thaimaan auringosta reiluksi kolmeksi viikoksi. Pakkailut tapahtui lähtöpäivän aamuna, eikä siinä paljoa hommaa ollut, koska mukaan tuli pelkästään parit shortsit, pari paitaa ja pari jotain muuta. Kaikki tarvittava mahtu siis mukavasti tavalliseen retkireppuun.
Lentokentälle saavuttiin jo hyvissä ajoin, nautittiin yhet lähtöjuomat ja fiilisteltiin ohi kiitäviä lomalaisia. Sitten alkoi meidän boarding. Oltiin lähes viimeisten matkustajien joukossa, koska ei haluttu mukaan siihen tungokseen. Portilla normaaliin tapaan annettiin passit virkailijalle ja hetken päästä virkailija totesi, ettei matkalipun ja passin nimi täsmännyt. Selvisi että olin varannut liput Emilian tyttönimellä ja passissa oli vielä kaksoisnimi. Siinä hetki sitten selviteltiin asiaa ja virkailija soitti esimiehelleen. Esimies sanoi, ettei meitä voitu päästää lennolle, ennen kuin varaus olisi muutettu samalle nimelle passissa olevan nimen kanssa. Siinä vaiheessa sydän hyppäsi kurkkuun, koska ei tiedetty milloin sitten päästäis lähtemään jos ei nyt. Onneksi meidän alkuperänen kone oli ylibuukattu ja Finnair oli järjestäny toisen ylimääräisen lennon Bangkokiin kahta tuntia myöhemmin. Sieltä löytyi viisi vapaata paikkaa ja meidät siirrettiin sitten sille lennolle. Huh! Kaikki hoitui loppujenlopuksi hyvin, vaikka jouduttiin maksamaan 30€ siitä, että varaus peruttiin ja tehtiin uusi varaus toisella nimellä. Meillä kävi tuuri, että päästiin seuraavalle lennolle 🙂 Tästä kaikesta oppineena, muistetaan jatkossa tarkistaa, että varauksen ja passin tiedot täsmäävät just eikä melkein!
Käveltiin hotellille ja tässä katukuvaa matkanvarrelta
Grand Presidentin hotelli huone. Emilia menossa just suihkuu, huuhtomaa reissuvissyt.
Bangkokiin saavuttiin noin klo 9:00 paikallista aikaa. Napattiin taxi lentokentältä ja suunnattiin suoraan hotellille. Majotuspaikkana meillä oli hotelli Grand President Sukhumvitin alueella. Sijainti on tosi hyvä, vaikkakin ympärillä on melko vilkasta yöelämää. Hotellista on noin 300m kävelymatka lähimmälle skytrain asemalle, jolla pääsee helposti keskeisiin paikkoihin. Lähdetiin ostamaan MBK:sta GoPro stick, että saadaan kuvakulmiin vähän jotain kivaa ja sit jotain pientä tarpeellista reissua varten. Skytrain on todella helppo, edullinen (140 thb) ja nopea tapa matkustaa Bangkokissa, kuhan pitää mielessään mistä suunnasta tuli ja mihin suuntaa on menossa. Suuntavaisto katoaa nimittäin yllättävän herkästi ja se päästiin todistamaan kun sahattiin edestakas samojen pysäkkien välillä. Lopulta otettiin jalat alle ja lähdettiin kävelemään hotellille, että päästäisiin joskus perille 😀 Tulipahan siinä tehtyä samalla kiva iltalenkki ja plussana nähtii myös ympäristöä eritavalla.
Onnellinen mutta väsynyt
Auringolasku Bangkokissa
Iltakaffet piristi kummasti ja jaksettiin vielä taapertaa takasin hotellille
Muutaman tunnin yöuinien jälkeen suunnattiin aamupalalle, joka oli ihan ok. Istuttiin kaffekupin äärellä jo kello 7.30, koska haluttiin rauhassa päästä nauttimaan siitä. Saatiin idea siinä istuessa, että mennään aamupalan jälkeen hotellin salille tekemään treeniä. Sillä saatais hyvin kroppa ja päivä käyntiin. Suuntasimme siis kuntosalille, missä ei ollut onneksemme ketään muita. Päästiin tekemään kunnoin hikijumppa Emilian vetämänä, minkä jälkeen olikin kiva pulahtaa uima-altaaseen jäähtymää. Ehdittiin vielä ottamaan vähän pohjaväriäkin altailla, ennen kuin mentiin pakkaamaan. Ei kyllä kärsiny kauaa olla ilman rasvoja, kun alko jo polttelu tuntumaan iholla. Onneksi kumpikaan ei palanut ensimmäisenä päivänä.
Hotelli aamiainen ulkoterassilla
Puolilta päivin luovutettiin huone ja otettiin taksi Don mueng lentokentälle, josta halpalentoyhtiö Air Asian koneet lentää. Oltiin varattu lento Bangokista Phukettiin 800bahtin hintaa, mikä ei kyllä paljoa ole kahdelta aikuiselta. Lentokenttä oli viime kerrasta uudistunut aikalailla, kotimaan terminaali oli todella siisti ja rauhallinen. Tällä kertaa päästiin nousemaan koneeseen ilman ongelmia, vaikka varauksen ja passin tiedot eivät tälläkään kertaa täsmänneet.
Phukettiin saavuttuamme otettiin kentältä taas mittari taxi ja suunnattin sillä Kamala Beacille, josta oltiin varattu huone ihan rannan tuntumasta. Noin tunnin matka Phuketin lentokentältä Kamala Beacille maksoi 520 bahtia. Kuski oli reippaalla tuulella ja pisteli kyllä mutkia suoriks aina kun oli mahdollisuus. Itellä ei olis pokka kaikissa kaarteissa riittäny, mutta kaippa nämä täällä tuntevat rajansa, tai sitten ei. Kamala Beachillä meitä odotti Kamala Village, jossa vastassa oli ystävällinen täti, joka saattoi meidät huoneeseen. Huone oli toisessa kerroksessa, jossa oli merinäköala omalta parvekkeelta.
Nyt kello lähenee jo kohta kymmentä illalla ja istun tässä kyseisen hotellin parvekkeella kirjottelemassa tätä postausta. Meri kohisee edessä, kevyt tuuli viilentää sopivasti ja rantabaarissa soi akustinen musiikki. Emilia lähti ottamaan vielä kokovartalohieronnan ja jäin ite huoneeseen, koska väsy painaa jo sen verran. Kuhan Emilia tulee hieronnasta, niin aletaan valmistautuu yöpuulle ja aamulla toivottavasti virkeinä ylös. Suuntana olis Koh Yao Noi:n saari, mistä ollaan varattu kolmeksi yöksi rantabungalow. Paikkana Kamala Beach ei suuremmin säväyttänyt, koska turismi täällä on läsnä jokapuolella. Ihanaa päästä huomenna paikkaan missä pitäisi olla melko rauhallista, koska saarella ei liiemmin palveuita / yöelämää ole. Koh Yao Noin -saaresta tullaan kertomaan seuraavassa postauksessa enemmän. Siihen asti, hyvää yötä.
Thai Kamala Village huone Kamala Beachillä
Kamala Beach Phuket ja auringonlasku, pitkähäntäveneet lojuu pohjassa laskuveden aikaa
Emilia kuvaamassa GoProlla – Videoita tulossa Vapausvalita Youtube -kanavalle.
Kuvaa fiilistä täällä lämmössä 🙂
Kirjoitus / Kuvat: Tony Halttunen ja Emilia Ek
